|
|
Metsätorpanmaan kansaa - valokuvanäyttely
Pappilan väentuvassa 22.7-1.8. klo 12-18. Näyttelyn avajaiset to 22.7 klo 11. Metsätorpanmaan tarinailta samassa paikassa to 22.7 klo 19.
Kaskiryhmä pellonteossa Ylä-Muuratjärvellä Korpilahdella 30-luvulla. Helena Tommilan kokoelmat.
Metsäkansa tukinajossa ja peltoa raivaamassa
Metsätorpanmaa-yhdistys virittää pappilan väentupaan kuvia ja kertomuksia, jotka koskettavat varmasti syvältä täkäläisiä. Kuvissa keskisuomalaiset torppari-pientilalliset raivaavat peltojaan ja rakentavat elämäänsä ja käyvät talvisin päätyöhönsä, ajamaan hevosillaan puutavaraa kasvavan metsäteollisuuden tarpeisiin.
Torpparit ja 20-luvulta alkaen itsenäiset pientilalliset olivat ratkaiseva lenkki suomalaisen metsäteollisuuden hämmästyttävän nopeassa nousussa, joka alkoi 1800-luvun lopussa. He olivat reilu 100 vuotta edullinen, metsään hajautettu puunkorjuukoneisto, jonka elämä keskittyi hevosen ja talvisen "ruukinraiteen" eli rekitien ympärille.
Jokaisen keskisuomalaisen pikkupellon reunaan voisi pystyttää kunniataulun, niin kovan työn
takana niiden raivaaminen on ollut. Aaro Lehtonen raivaa kantoja Halla-ahon maalla Korpilahdella.
- Taimi Lehtosen kokoelmat.
1960-luvulla teollisuus ryhtyi ajamaan järjestelmää alas päätettyään luoda puunkorjuuseen erillisen urakoitsijakunnan erikoiskoneineen maaseudun traktorityön sijaan. Tämä merkitsi Multian ja muun metsämaaseutumme kroonista näivettämistä.
Tarinaillassa 22.7 katsotaan ensin Metsätorpanmaa-yhdistyksen viime vuonna valmistunut video "Tarina Metsätorpanmaasta", jonka päälle keskustellaan mm. siitä, pitäisikö Multian metsähistoriaa käydä perusteellisemmin kartoittamaan. Eteläisen Suomen metsäajojen historia on täällä ollut komeimmillaan johtuen suurista erämaiden savotoista, joihin tuli enimmillään satoja hevosia miehineen töihin. Muutama vuosi sitten täällä tehtiin toimittaja Jaakko Luoman johdolla työryhmässä moniste "Multian metsätarinat 1".
Jaakko Luoma, pj
Metsätorpanmaan ry
040-752 9688
Hevosmiehen vuoden työkierto alkoi vanerikoivun kasuulla elo-syyskuussa. Koivu kaadettiin ensin elokuussa rasiin lehtineen kuivumaan ja kasattiin sitten juontosaksilla ja hevosella. Se olikin varsinainen hikiurakka, jossa juoksua piisasi! Keski-Suomessa oli isoja vaneritehtaita ja koivua tarvittiin paljon. - Kuva Jaakko Luoma.
|
| |
|
